Oli elokuinen, sumuinen aamu, aurinkoisesta päivästä ei ollut tietoakaan,
mutta puoli tuntia myöhemmin aurinko sukelsi jostain näkyviin.
Vanha kanto vaan hehkuu väreissään, vuosi vuodelta se käy pienemmäksi ja pienemmäksi kunnes se jonkin päivänä hajoaa olemattomiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti