Illalla satoi ja aamulla maiseman päällä oli valkoinen peitto.
Usvan keskellä valokaari.
Kesän kuut, Helvi Hämäläisen runo
Pois kulkee, kuulen, tonttu kesäkuun,
jo lyhtynänsä tähti kalvas on
ja kämmenistään varisee
pois pähkyläisen auringon.
On rakas, tonttu kesäkuun,
mies pieni mansikoiden, ruusujen;
heinäkuu on kalvas keiju vaan,
ja elokuulla kuolo hiuksillaan.
Viime kesänä tässä ulkorakennuksessa oli vihreä, sammaleinen katto ja se oli vielä herttaisemman näköinen.
Upeat koiranputket reunustavat teitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti